Sunday, 23 August 2015

Pieni välipuhe

Miten tai mistä mielikuvitus elää?   Voiko mielikuvituksen menettää - ja saada takaisin? 
Voiko ilman mielikuvitusta elää? Tai ilman taidetta?


Kuvittele, että olet vapaa, ilman kipua, onnenpekka, tuulipyörä, sateenvarjo, paras kaveri, hyvä ihminen, toimeentuleva, varsinainen jäsen, suurenmoinen, nauravainen, iätön ja huoleton.

Kuvittele, että olet ollut tässä ennenkin ja osaat jo reitin pois. 
Että he auttavat sinut pystyyn - että joku tulee kohta - että asiat hoidetaan varmasti ja kukaan ei jää pulaan. 
Kuvittele, että sittenkin, että viimeinkin, että sentään, että jestas, että joo, että ei, että niin vaan tapahtuu. Mutta anteeksi.

Kuvittele suupielien matka hymyyn asti. Naurun ääniä, ilonpitoa, ihmisiä yhdessä, merenrantaa, puistomaisemaa, kahvintuoksua, puhtaita lakanoita, värejä, tuoksuja, yksityiskohtia ja koko elämä.
Tai ei sittenkään.

Mitä on välittäminen juuri nyt? Mitä olemme toisillemme kun olemme toistemme kanssa? Kuinka kuuntelemme, annamme tilaa, tulemme kuulluiksi? Miten kehollisuus liittyy tähän kaikkeen? Tai taide tai mielikuvitus? Tanssi? Mitä liikkeistä, asennoista, eleistä ja teoista välittyy? 

Keskeneräisyys ja inhimillisyys tulevat yhteen - törmäilevät. Elämä on keskeneräistä kaikkine säröineen. Kaikki ei ihan mene niinkuin oli tarkoitus. Omat taidot eivät riitä tai kun ei ihan tiedä mitä kaikkea osaa.

Ja sitten tapahtuu yllätys, sattuma, muutos, äkillinen ja spontaani jotakin..
Miten lähestyä tuntematonta ja kuinka sietää sitä? Saako tai voiko sitä harjoitella enää missään?

Keskeneräinen - kesken jäänyt - keskeytetty - keskeltä poikki - keskellä tietä - keskikohta - keskittynyt - keskeinen - keskus

Ted-talk -lavalla eräs yliopistoprofessori kertoo, että suurin osa ihmisistä uskoo tässä hetkessä kasvunsa pysähtyneen ja olevansa 10 vuoden kuluttua "sama ihminen kuin nyt", vaikka aina ymmärtääkin muuttuneensa hurjasti edellisen 10 vuoden aikana. 

Ehkä tutun sietäminen on jopa haastavampaa kuin tuntemattoman. Kuinka sietää jotakin itselleen ominaista tai niitä ei niin mukavia piirteitä, jotka tulevat itsessä tai läheisessä ihmisessä esiin. Miten innostua jostakin, jossa parhain ei vielä ole tullut esille tai joka ei ole palkinnut tekijäänsä. Miten jatkaa, vaikka ei taaskaan onnistunut tai ei vieläkään ole keksinyt keinoa välttää kuoppia ja kompurointia.

Kuinka tanssia arkensa kanssa? 


No comments:

Post a Comment